Apanagen ymmärtäminen keskiaikaisessa Euroopassa

Apanage (ranskan sanasta apanage, joka tarkoittaa "herran valtakuntaa") oli eräänlainen maa-apuraha keskiaikaisessa Euroopassa, jossa herra antoi palan maata jollekin vasallistaan palkkiona palvelusta tai uskollisuudesta. Vasalli olisi silloin vastuussa maan hallinnasta ja puolustamisesta, ja hänellä olisi myös oikeus maan tuottamiin tuloihin.

Apanageja käytettiin usein herroille tapana palkita luotetuimmat vasallinsa ja säilyttää heidän uskollisuutensa. Niitä käytettiin myös keinona laajentaa herran aluetta ja vaikutusvaltaa, sillä apanaasin saaneen vasallin oli vannottava uskollisuus herralle ja suoritettava asepalvelus kutsuttaessa.

Apanaget olivat tyypillisesti perinnöllisiä, mikä tarkoittaa, että ne siirrettiin sukupolvelta toiselle vasallin perheessä. Herra saattoi kuitenkin myös peruuttaa ne, jos vasalli ei täyttänyt velvollisuuksiaan tai jos he pettäisivät herran luottamuksen.

Kaiken kaikkiaan apanaageilla oli tärkeä rooli keskiaikaisen Euroopan feodaalijärjestelmässä, koska ne tarjosivat herroille tavan palkita. ja säilyttää uskollisuutensa vasalliensa keskuudessa, samalla kun ne laajentavat aluettaan ja vaikutusvaltaansa.