Aramean kielen historia ja merkitys

Arami (tunnetaan myös nimellä aramea) on kieli, jota puhuttiin muinaisessa Mesopotamiassa, erityisesti Assyrian ja Babylonin alueilla. Se oli alueen lingua franca vuosisatojen ajan, ja sitä käytettiin laajalti kaupassa, diplomatiassa ja kirjallisuudessa.

Nimi "Aram" tulee heprean sanasta "aram", joka tarkoittaa "korkeatasankoa". Kielen uskotaan saaneen alkunsa Mesopotamian ylätasangoilta, ja sitä puhuivat useat kansat, mukaan lukien assyrialaiset, babylonialaiset ja aramealaiset.

Aramea on afroaasialaisen kieliperheen seemiläisen haaran jäsen. sisältää myös heprean, arabian ja amharan. Se kirjoitetaan oikealta vasemmalle käyttäen aramealaista aakkosta, joka koostuu 22 kirjaimesta.

Arameaa käytettiin laajalti muinaisessa Mesopotamiassa, ja sitä puhuttiin eri muodoissa läpi keskiajan ja nykyajan. Nykyään on edelleen joitakin yhteisöjä, jotka puhuvat arameaa äidinkielenään, erityisesti Irakissa, Syyriassa ja Turkissa.