Hapteenien ja niiden roolin ymmärtäminen immuunimäärityksissä

Hapteen on pieni molekyyli, joka sitoutuu spesifisesti tiettyyn vasta-aineeseen, ja kun se sitoutuu, se laukaisee immuunivasteen. Hapteenit eivät yleensä ole immunogeenisiä yksinään, mutta kun ne on kytketty kantajaproteiiniin tai muuhun suureen molekyyliin, ne voivat saada aikaan immuunivasteen. Hapteenin sitoutumista vasta-aineeseen kutsutaan haptenaatioksi. Hapteeneja käytetään yleisesti immunomäärityksissä, kuten ELISA:ssa (entsyymi-immunosorbenttimääritykset), joissa ne toimivat havaittavana antigeeninä. Tässä yhteydessä hapteeni kiinnitetään ensin kantajaproteiiniin tai muuhun suureen molekyyliin ja lisätään sitten näytteeseen, joka sisältää vasta-aineita kiinnostavaa antigeeniä vastaan. Jos hapteeni sitoutuu spesifisesti vasta-aineeseen, se laukaisee entsymaattisen reaktion, joka voidaan mitata ja kvantifioida. Hapteeneja käytetään myös muissa immunologisissa tekniikoissa, kuten Western blot -analyysissä, radioimmunomäärityksessä (RIA) ja entsyymi-immunosorbenttipistemäärityksissä (ELISPOT).