Hoodlumismin nousu ja lasku: Kaupunkien jengitoiminnan historian ymmärtäminen

Hoodlumismi on termi, joka yleistettiin 1900-luvun alussa kuvaamaan eräänlaista rikollista toimintaa, joka yhdistettiin kaupunkien jengiin, erityisesti italialaisista amerikkalaisista ja juutalais-amerikkalaisista ryhmistä. Termiä "hoodlum" käytettiin kuvaamaan nuorta miestä, joka oli mukana tällaisessa toiminnassa, ja sitä käytettiin usein halventavasti antamaan ymmärtää, että henkilö oli rikollinen tai uhka yhteiskunnalle.

Hoodlumismille oli ominaista joukko rikollisia toimia, mukaan lukien kiristys, uhkapelit, prostituutio ja huumekauppa. Näitä toimintoja harjoittivat usein jengit, jotka käyttivät väkivaltaa ja pelottelua säilyttääkseen valtansa ja hallintansa alueellaan. Hoodlumismi yhdistettiin myös järjestäytyneeseen rikollisuuteen, ja monet huijarit olivat jäseniä suurempiin rikollisjärjestöihin, kuten mafiaan tai juutalaiseen mafiaan.

Termi "huijari" putosi suosiosta 1900-luvun puolivälissä, kun lainvalvontaviranomaiset alkoivat keskittyä enemmän rikollisen käyttäytymisen perimmäisistä syistä sen sijaan, että leimattaisiin yksilöitä huijareiksi. Nykyään termi on suurelta osin jäänne menneisyydestä, eikä sitä käytetä yleisesti nykyajan keskusteluissa rikollisuudesta ja rikosoikeudesta.