Mikä on oletus? Määritelmä, esimerkit ja tärkeys

Oletus on lausunto tai mielipide, joka on muodostettu ilman täydellistä näyttöä tai varmuutta. Se on spekulatiivinen tai alustava lausunto, joka voi perustua rajoitettuun tietoon tai päättelyyn. Olettamuksia tehdään usein, kun lopullisen johtopäätöksen tueksi ei ole tarpeeksi tietoa, ja niitä voidaan käyttää lähtökohtana lisätutkimukselle tai -analyysille.

Matematiikassa arvelu on väite, jonka uskotaan olevan totta, mutta jolla on ei ole todistettu. Matemaatikot tekevät usein olettamuksia numeerisissa esimerkeissä tai geometrisissa muodoissa havaitsemiinsa malleihin perustuen ja yrittävät sitten todistaa tai kumota nämä väitteet käyttämällä loogista päättelyä ja matemaattisia tekniikoita. Joitakin kuuluisia esimerkkejä matemaattisista arveluista ovat Fermatin viimeinen lause, jonka Pierre de kuuluisasti arveli. Fermat 1600-luvulla, ja se todistettiin vasta yli 350 vuotta myöhemmin, ja Riemannin hypoteesi, joka on oletus alkulukujen jakautumisesta, joka jää ratkaisematta huolimatta matemaatikoiden viime vuosisadan ponnisteluista. Tieteessä käytetään usein olettamuksia hypoteeseina, jotka on testattava kokeilemalla tai havainnoilla. Tiedemies voi esimerkiksi olettaa, että tietyllä lääkkeellä on erityinen vaikutus sairauteen, ja sitten suunnitella kokeen tämän hypoteesin testaamiseksi. Jos kokeen tulokset tukevat olettamusta, siitä voi muodostua tiedeyhteisössä laajalti hyväksytty teoria.

Arjessa ihmiset tekevät usein oletuksia rajallisen tiedon tai kuulopuheiden perusteella. Joku saattaa esimerkiksi olettaa, että tietty henkilö käyttäytyy tietyllä tavalla kuulemansa huhun vuoksi, ilman että hänellä olisi suoraa näyttöä väitteen tueksi. On tärkeää olla varovainen tehdessään olettamuksia, koska ne eivät aina välttämättä ole tarkkoja ja voivat johtaa väärinkäsityksiin tai vääriin tietoihin.