Oikeusjuttujen vastavaatimusten ymmärtäminen

Vastakanne on vastaajan oikeusjutussa antama oikeudellinen vastaus, jossa vastaaja väittää, että kantaja on syyllistynyt johonkin väärinkäytökseen tai velvollisuusrikkomukseen, joka vaikutti kanteen johtaneeseen tilanteeseen. Toisin sanoen vastaaja väittää, että kantaja ei ole täysin syytön ja että myös hänen oma toimintansa tai laiminlyöntinsä aiheuttivat tai myötävaikuttivat siihen vahinkoon, josta kantaja vaatii korvausta.

Esimerkiksi henkilövahinkotapauksessa vastaaja saattaa nostaa vastakanteen väittäen, että kantaja oli osittain vastuussa onnettomuudesta, joka aiheutti heidän vammansa, tai että kantaja ei ollut ryhtynyt kohtuulliseen huolellisuuteen omien vammojensa estämiseksi. Tuomioistuin tarkastelee vastaajan vastakannetta yhdessä kantajan alkuperäisen kanteen kanssa.

Vastavaatimukset voivat olla joko myöntäviä tai kielteisiä. Myönteinen vastavaatimus on sellainen, jossa vastaaja väittää, että hänellä on erillinen laillinen oikeus tai vaatimus kantajaa kohtaan, kuten sopimusrikkomus tai erillinen vahinko. Toisaalta negatiivinen vastakanne on sellainen, jossa vastaaja yksinkertaisesti kiistää kantajan väitteet eikä esitä erillisiä oikeudellisia vaatimuksia.

On tärkeää huomata, että vastaajan on nostettava vastavaatimukset tietyn ajan kuluessa, tyypillisesti samassa aikataulussa kuin alkuperäinen oikeusjuttu. Jos vastaaja ei esitä vastavaatimuksiaan tässä määräajassa, häntä voidaan myöhemmin estää tekemästä niin.