Quetzalcoatl: Mesoamerikkalaisen mytologian sulkainen käärmejumala

Quetzalcoatl (nahuatlin kielestä: Ketsalkoatl) on mesoamerikkalaisen mytologian höyhenpeitteinen käärmejumala, jota erityisesti atsteekit ja muut Keski-Meksikon esikolumbiaaniset kulttuurit kunnioittivat. Häntä pidettiin voimakkaana ja viisaana jumalana, joka yhdistettiin luomiseen, hedelmällisyyteen ja tietoon.

Nimi Quetzalcoatl on johdettu kahdesta nahuatlin sanasta: "quetzal", joka tarkoittaa "sulkaa" ja "coatl", joka tarkoittaa "käärmettä". Sulkainen käärme oli symboli jumalan yhteydestä taivaaseen ja hänen kyvystään kommunikoida jumalallisen kanssa.

Asteekkien mytologiassa Quetzalcoatlin sanottiin luoneen ihmiskunnan puhaltamalla elämää savihahmoihin, ja hänet yhdistettiin myös tuuleen, tähdet ja kalenteri. Hänet kuvattiin usein parrakkaana miehenä, jolla oli höyheninen päähine ja käärmemäinen sauva.

Quetzalcoatl tunnettiin myös viisaudestaan ja tiedoistaan, ja hänen kerrottiin tuoneen sivilisaatiota ja taiteita ihmiskunnalle. Häntä kunnioitettiin tieteen, taiteen ja uskonnon jumalana, ja hänen opetuksensa uskottiin siirtäneen sukupolvelta toiselle viisaat miehet ja papit.

Quetzalcoatlin palvonta oli laajalle levinnyt esikolumbiaanisessa Meksikossa, ja häntä pidettiin yhtenä atsteekkien mytologian tärkeimmät jumalat. Espanjalaisten valloittajien saapuessa 1500-luvulla monet näistä perinteistä ja uskomuksista tukahdutettiin tai katosivat, ja Quetzalcoatlin palvonta väheni.

Tänä päivänä Quetzalcoatl on edelleen tärkeä kulttuurisymboli Meksikossa ja muissa Keski-Amerikan osissa, ja hänen perintönsä elää alueen taiteessa, musiikissa ja kansanperinteessä.