Sanctimoniousness ymmärtäminen: määritelmä, esimerkit ja konnotaatiot

Sanctimoniousness on substantiivi, joka viittaa ominaisuuksiin olla liian omahyväinen tai tekopyhä. Sitä käytetään usein kuvaamaan henkilöä, joka teeskentelee olevansa hyveellisempi tai moraalisempi kuin hän todellisuudessa on ja joka tuomitsee toisia ankarasti heidän havaitsemiensa puutteidensa vuoksi, mutta jättää huomiotta omat puutteensa.
Sana "pyhä" on johdettu latinan sanasta "sanctus", tarkoittaa "pyhä" ja jälkiliite "-ious", joka ilmaisee laatua tai tilaa. Sitä käytettiin ensimmäisen kerran englanniksi 1600-luvulla kuvaamaan henkilöä, joka oli liian hurskas tai omahyväinen. Ajan myötä sana on saanut kielteisemmän merkityksen, mikä viittaa siihen, että henkilö ei ole vain hurskas vaan myös tekopyhää tai teeskentelevä.
Tässä on joitain esimerkkejä siitä, kuinka pyhyyttä voidaan käyttää eri yhteyksissä:
"Hän käyttäytyy aina niin pyhästi, kuten hän on kaikkien muiden yläpuolella."
"Hän on niin pyhä poliittisten vakaumustensa suhteen, mutta hän ei ole koskaan itse asiassa tehnyt mitään asian edistämiseksi."
"En voi sietää hänen pyhittävää suhtautumistaan ihmisiin, jotka eivät jaa hänen uskonnollisia näkemyksiään."
Jokaisessa näistä esimerkeistä sanaa "pyhä" käytetään kuvaamaan jotakuta, jota pidetään liian omahyväisenä tai tekopyhänä. Sanalla on negatiivinen konnotaatio, mikä viittaa siihen, että henkilö ei ole vain hurskas, vaan myös tuomitseva ja teeskentelevä.