Sanskritin kulttuurin ja sen merkityksen ymmärtäminen muinaisessa Intiassa

Sanskritilainen viittaa muinaisen Intian kieleen, kirjallisuuteen ja kulttuuriin, erityisesti Veda-kaudella (1500 eaa. - 500 eaa.). Termi "sanskritilainen" on johdettu kielen nimestä sanskrit, joka oli vedojen ja muiden muinaisten intialaisten tekstien kieli.

Sanskritilainen perinne sisältää paitsi itse kielen myös uskonnolliset ja filosofiset ajatukset, mytologia ja kirjallisuus jotka ilmaistiin sanskritiksi. Tällä perinteellä oli syvällinen vaikutus hindulaisuuden, buddhalaisuuden, jainismin ja muiden antiikin Intian uskontojen kehitykseen. Sanskritiselle kulttuurille on ominaista voimakas henkisyyden, filosofian ja tiedon tavoittelun painottaminen. Vedat, Upanishadit ja muut sanskritin tekstit sisältävät opetuksia meditaatiosta, joogasta sekä itsensä ja maailmankaikkeuden luonteesta. Sanskritilainen perinne sisältää myös rikkaan kokoelman tarinoita, legendoja ja myyttejä, jotka on siirretty sukupolvelta toiselle.

Kaiken kaikkiaan sanskritilainen perinne on tärkeä osa intialaista kulttuuria ja sillä on ollut pysyvä vaikutus maan henkiseen, filosofiseen ja taiteelliseen perintöä.