Shivahin ymmärtäminen: Opas seitsemään surupäivään juutalaisessa

Shivahs (myös kirjoitettu Shiva) on juutalaisuuden termi viittaamaan seitsemään surupäivään, jotka seuraavat lähisukulaisen, tyypillisesti vanhemman, lapsen tai puolison hautaamista. Tänä aikana surejan odotetaan pidättyvän tietyistä toiminnoista ja noudattavan tiettyjä tapoja ja käytäntöjä ilmaistakseen suruaan ja kunnioittavan vainajan muistoa. Sana "shivah" tulee heprean sanasta "seitsemän", koska suruaika kestää seitsemän päivää. Kolmea ensimmäistä shivah-päivää pidetään intensiivisimpänä suru-ajanjaksona, jonka aikana surejan odotetaan pysyvän kotona ja välttävän sosiaalista kanssakäymistä. Loput neljä päivää ovat vähemmän intensiivisiä, mutta surejan odotetaan silti pidättäytyvän tietyistä toiminnoista ja noudattavan tiettyjä tapoja.
Shiva-ajan aikana surimiehen odotetaan:
* pidättäytyvän työstä tai muista velvollisuuksista
* Vältä sosiaalista kanssakäymistä ja julkisia kokoontumisia
* Istu alas maahan ja peitä päänsä tallitilla (rukoushuivilla) tai muulla kankaalla
* Lue rukouksia ja lue Toorasta tai muista uskonnollisista teksteistä
* Ota vastaan vieraita, jotka tulevat osoittamaan kunnioitustaan ja esittämään surunvalitteluja
* Vältä hoitoa, kylpemistä , tai tuoreissa vaatteissa
* Syö yksinkertaisia, tavallisia ruokia ja vältä lihaa ja viiniä

Shivan tarkoitus on antaa surejalle mahdollisuus keskittyä suruonsa ja käsitellä tunteitaan tukevassa ja kunnioittavassa ympäristössä. Se on myös tilaisuus yhteisölle kokoontua yhteen ja tarjota tukea ja lohtua surejalle.